Ilaasortat pisinnaatitaaffitik ilisimasaqarfiginerulerpaat – Tamanna siulittaasup nunaanaarutigaa

Atorfillit Kattuffiata ilaasortai ukiuni kingullerni pisinnaatitaaffimminnik ilisimasaqarnerulersimapput. 2018-imilu tamaanna aamma atuuppoq.

Ilaasortat atorfininnissamut isumaqatigiissutit atsiunnginnerini isornartoqarnersut misissoqqaassallugit pikkoriffiginerulerpaat. Ilaasortat kukkussutinik ujartuinissamut pikkorinnerulersimapput, soorlu isumaqatigiissutit kukkusut atorneqarsimappata kiisalu kukkusumik isumaqatigiissutip iluani inissiisoqarsimappat.

 

Amerlanerit sulisitsusutik peqatigalugit namminneq aaqqiissutissanik nassaarsinnaasarput, taamaattorli ilaasortarpaaluit AK-mut saaffiginnissuteqartarput, qanoq kukkussutit iluarsinissaannut siunnersoqqullutik, ilaannikkullu AK-p suliassat iluarsiniarlugit tigusariaqartarpai.

Ilaasortat atorfeqarnerminnut tunngasunik alaatsinaattorujussuusarputtaaq, soorlu malittarissassat naapertorlugit ullormusiaqarneq pisarneraat imaluunniit tapisiassat pisarnerlugit il.il. Tamakkulu peqqutaallutik Atorfillit Kattuffiat suliassaqalernerulersimavoq.

– Ulapittorujussuuvugut. Ingammik augustimi septembarimilu, kiisalu novembarimi decembarimilu ulapittaqaagut, taamaasinerani suliassat minnerusut amerlasuut, sukkasuumillu piareersinnaasut suliarisaratsigit.

 

Naak 2018-ip qiteqqunnerani sulisoq/siunnersuisoq nutaaq sulileraluartoq, allaanngilaq aatsaat taama ulapitsigisut, Dina Olsen oqaluttuarpoq, erseqqissaallunilu peqatigiiffiup suliassaqarnerulernera pitsaasutut nalilerlugu.

– Ilaasortatta atorfeqarnerminnut tunngasunik eqqummaarinnerulersimanerannut ersiutaasoq erseqqissarpaa.

AK-p maannamiit ilaasortat stressimik eqqugaasimasut nalunaarsortalerniarpaat

2018-imi Atorfillit Kattuffiata ilaasortat amerlasuut stressi pissutigalugu ullut 14-it sinnerlugit sulisinnaajunnaartartut naammattoortarpai.

Stressimik eqqugaasimasut amerlassusii peqatigiiffiup ilisimanngilai. Taamaammat Atorfillit Kattuffiata 2019-imi ilaasortat stressimik eqqugaasut nalunaarsorlugillu immikkoortitertalerniarpai.

Stress tassaavoq nappaat imaannaangitsoq assigiinngitsunillu peqquteqarsinnaasoq. Stressip pilerneranut pissutsit assigiinngitsut peqqutaasinnaapput, Ilaatigut suliassat amerlavallaarsinnaapput, suliffimmi isumannaallisaanikkut pissutsit pitsaanngitsuusinnaapput, aqutsineq pitsaanngitsuusinnaavoq, inuup nammineq atugarisai imaluunnit taakkartukkat pineqartut arlallit akuleruteqqasinnaallutik.

 

Atorfillit Kattuffiata stressimik eqqugaasunik nalunaarsuisalernissaa, ilaasortat pitsaanerusumik siunnersornissaannut sakkussaqarniarnermik peqquteqarpoq, kiisalu sulisitsisut peqatigalugit pitsaasunik iliuuseqarsinnaanissamut ujartunermut, il.il. Ataavartumik stressiinnartoqalinnginnissaq pinaveersaartinniarlugu.

Ilaasortanik stressilersimasunik nalunaarsuinermi aammattaaq takutissinnaalissavaa, sumi qanoq, sumillu peqquteqartumik stressilertoqartarnersoq. Taamaasilluni Atorfillit Kattuffiat pitsaaliornissamut sulilluarnerulersinnaassaaq, pitsaanerusumik siunnersuisinnaalerlunilu kiisalu ilaasortat stresseqarnerup kingorna ingerlalluarnissaat qulakkeersinaallugu.

Eqqartuussissuserisunut aningaasartuutit qaffangaatsiarput

2018-p ingerlanerani AK-mi ilaasortat akornanni, inunnut tunngasunik suliassaqangaatsiartarsimanera malunnarluarpoq.

Atorfimmut tunngasunik oqaloqateqartarnerit, tunngavissaqanngitsumik atorfeqarnermut kinguneqartitsinerit, soraarsitsinerit assigisaallu, kiisalu soraarnissamut isumaqatigiissutit aammalu suliat tunngavimmikkut pingaarutillit. Suliassanilu amerlasuuni Atorfillit Kattuffiat aalingertarsimavoq eqqartuussissuserisunut akiliillutik suliassanngortitsisarniarlutik, ilaasortat pitsaanerpaamik kiffartuunneqarnissaat qulakkeerniarlugu.

 

2018-imi Atorfillit Kattuffiat eqqartuussissuserisunut 1,5 mio. kroner atorsimavaat, ilaasortat ikiorserneqarnissaannut. Ukiup siulianut naleqqiullugu pingasoriaammik annertunerusumik, taamani 500.000 kroner atorsimammata.

– Suliassat ataasiakkaarlugit isigisarpagut, eqqartuussissuserisunullu suliassanngortissanerlugit nalilersortarlugit. Suliassat ilaat nammineq suliarisarpagut, ilaalli eqqartuussissuserisunut suliassanngortittarpagut.

– Ilaasortanut sullissinermi, millionit aappaata affaa, eqqartuussissuserisunut atortariaqartarsimanerata ersersippaa, ilungersunartunik suliassaqartarsimasoq, AK-lu naliliisariaqartarsimalluni eqqartuussissuserisut atortariaqarlugit, ilaasortat sullinneqarnerini ajunnginnerpaamik angusaqarnissaq qulakkeerniarlugu, taamatut oqaaseqarpoq Dina Olsen.

 

Dina Olsen naliliivortaaq eqqartuussissuserisunut, ukiup ataasiinnaap ingerlanerani aningaasartuutit pingasoriaatinngorsimanerisa takutiinnara, AK-mi ilaasortat tunngavissaqanngitsumik atorfeqarnermut kinguneqartitsinerit amerlavallaarsimasut.

– Suliassani amerlasuuni, suliassat nammineq suliaralugit aallartittarpagut, sulisitsisulli tunngavissaqanngitsumik atorfeqarnermut kinguneqartitsineq aaliangiussimaannartaraat takussaajuartarpoq, naak suliamut tunngatillugu uagut tunngavilersuillutalu uppernarsaasinnaagaluartugut taamatut aaliangiussineq tunngavissaqanngitsoq. Taamaasinermi amerlasuutigut eqqartuussissuserisutsinnut ikiortissarsiortarpugut.

 

1,5 mio. kroner annertorpalussinnaagaluartut, AK-p siulittaasua isumaqarpoq aningaasat atorluarneqartartut, ilaasortammi ataasiakkaat suli annermik aningaasatigut utertitsiffigineqartarmat, soorlu taarsiiffigitinnerit, ajunngitsorsiassat, soraarnermi isumaqatigiissusiornikkut ajunngitsorsiassanik pissarsinerit, kiisalu atorfeqarnermi pissutsinik pitsaanernik eqqortuunerusunillu angusaqarnerit.

– Asuliinnaq eqqartuussissuserisunut suliassiissutissiisanngilagut. Soorlu eqqaareerneqartoq, suliassat ataasiakkaat nalilersortarpagut, ajugaanissarpullu qulakkeersinnaasorigaangatsigu aatsaat eqqartuussissuserisunut ingerlateqqittarpagut, Dina Olsen naggasiivoq.