AK-p ilaasortaani uippakajaarnermik eqqugaasut amerlasut

Atorfillit Kattuffianni Ilaasortat tallimaagaangata ataaseq uippakajaarnermik (stressimik) eqqugaasimasarpoq. Tamanna Atorfillit Kattuffiata ilaasortat akornnanni misissuititsinerata takutippaa.

Misissuititsinermi 2019-p naajartulernerani pisumi ilaasortat 660-t peqataapput. Taamaammat misissuititsinerup inernerata tikkuussinera tutsuiginartuuvoq.

Misissuinermi paasineqarpoq ilaasortat 22 procentii uippakajaarnermik sakkortuumik piffissap ilaani eqqugaanikuusimanngikkunik maanna eqqugaaqqasut. Sinnarlunneq, inuit akornannut akulerunnissamik ajornakusoortitsineq kiisalu inuunerluuteqarneq AK-p ilaasortaasa akornanni misigineqartatuni naliginnaanerpaapput.

– Tamanna iliuuseqarfiginerusariaqarparput. Neriuutigaara sulisitsisut; suliffimmi atugassarititaasut pitsaasuunissaannik taamatullu uippakajaarnerup annikillisarnissaanik akisussaaffimmik tiguseqataassasut, Dina Olsen, AK-mi siulittaasoq, oqarpoq.

Atorfillit Kattuffiat ataatsimeersuarnissamini ukiumi matumani pisussami suliffimmi isumannaatsumik atugaqarnissaq qulequtsiunnikuuaa; uippakajaarnerup suliffimmilu atugarissaarnissap immikkut maluginiarneqarnerunissaat qulakkeerniarlugu taama aalajangertoqarnikuuvoq. Misissuinerimmi arlallit takutinnikuuaat suleqatigiit sulisitsisullu suleqatigiillutik sulinermi nersuerpalaarnerusumik periuseqaraangata sulineq nuannernerulersartoq kajuminnarnerulersarlunilu.

– Uippakajaarnerup peqqissutsimut innarliisinnaanera ilisimaneqarpoq. Taamaammat atorfillit sulisitsisullu pissarsiassaqarput; uippakajaarnermik pinngitsoortitsinissamik siunertalimmik suliniuteqaraanni, Dina Olsen oqarpoq.

AK-p misissuititsinerata takutippaa; uippakajaartut akornanni 36 procentiinnaat sulisitsisuminit ikiorneqarnissamik neqeroorfigitissimasut.

– Uippakajaalertarnermi sunarpiaq patsisaanersoq misissuinerup qulaajanngilaa, taamaakkaluartoq takutippaa uippakajaartut pingasuugaangata ataasiinnaq suliffimminit ikiorneqartartoq, tamannalu pitsaasuunngilaq, Dina Olsen oqarpoq.

Nunatsinni uippakajaarnerup pilertarnera pillugu misissuisoqarnikuunngilaq, taamaammat AK-p misissuititsinera misissuinernut allanut sanillersuuffissaqanngilaq. Taamaakkaluartoq AK-p misissuinerata takutippaa; uippakajaarnermik sakkortuumik eqqugaasut amerlassusai eqqarsaatigalugit ernumanartoqartoq.

– Taamaamaammat Atorfillit KAttuffiata ukiumi matumani ataatsimeersuarnissamini suliffimmi atugarissaarneq ukiuni aggersuni immikkut samminiarpa. Sulisitsisut qinikkallu attaviginissaannik pilersaaruteqarpugut. Aamma kattuffiit allat qanoq suleqatigisinnaanerlugit paasiniassavarput. Uippakajaarneq ataatsimoorullugu iliuuseqarfigisariaqarparput. Aamma isumaqarpugut uippakajaarneq ima ajornartorsiutaatigivoq, allaat politikkikkut immikkut maluginiarneqarnissaa pisariaqarluni, Dina Olsen oqarpoq.

Atorfilllit Kattuffiat 1200 missaannik ilaasortaqarpoq, taakkulu kommunini, Namminersorlutik Oqartussani kiisalu pisortat namminersortullu suliffeqarfiutaanni atorfeqartuupput.

Isertitsivinni isumaginninnermik suliallit isumaqatigiissutitaartut

Kriminalforsorgimi isumaginninnermik siunnersortit sullissisullu maanna nammineq isumaqatigiissuteqalerput

Kriminalforsorgimi isumaginninnermik suliallit sullissisullu 2019 naanissaata tungaanut inuttut ataasiakkaatut atorfimmut isumaqatigiissuteqarput, taamaammallu atugassarititaasunik ataatsimuurussanik peqaratik.

Maannalu, Atorfillit Kattuffiat ukiut arlallit suliniuteqareersoq, Kriminalforsorgimi isumaginninnermik suliallik sullissisullu isumaqatigiissuteqalerput.

– Ataatsimoorussamik isumaqatigiissuteqalernerat isumaqaqaaq, tassami maanna ataatsimoorlutik piumasaqaateqarsinnaanngorput. Piumasaqaateqarfigisinnaasaat tassaasinnaapput; aningaasarsianut tunngasut, atorfeqarnermut tunngasut allat kiisalu ulluinnarni sulinermi atugassarititaasut pillugit. Inuttut ataasiakkaatut isumaqatigiissuteqarnermiit nukittunerusumik inissisimalerput, AK-p siulittaasua Dina Olsen oqarpoq.

Kriminalforsorgimi sullissisut isumaqatigiissutitaavat isumaginninnermik siunnersortit isumaqatigiissutaat assigilluinnangajappaa.

– Isumaginninnermik siunnersortit isumaqatigiissutaanut assingunera aallartiffigissallugu pitsaasuuvoq, tassami isumaqatigiinniarnerni tulliuttuni isumaqatigiissutip inerisaqqinnissaanut tunngaveqarlualerpugut, Dina Olsen nassuiaavoq.

Kriminalforsorgimi isumaginninnerup iluani sullissisut isumaqatigiissuteqalernissaat anguniarlugu sulineq malunnaatilimmik ingerlalertorpoq; Atorfillit Kattuffiat folketingimi ilaasortamut Aaja Chemnitz Larsenimut saaffiginnereernerata kingorna.

– AK-p Aaja qujaffigerusuppaa; isertitsivinni sullissisut Atorfillillu Kattuffiat sinnerlugit folketingimit suleqataasimammat, taamatullu suliap naammassilertornissaanut qulakkeerinnissimammat, Dina Olsen oqarpoq.

Isumaqatigiissut nutaaq, Isumaginninnermi siunnersortinut sullissisunullu naalagaaffimmi atorfeqartunut atuuttoq januaarip aallaqqaataa 2020 aallarnerfigalugu atuutilerpoq ukiullu sisamat atuutissalluni.

Avannaata Kommuniani sullissisut akissarsiaat aaqqinneqartut

Akileraarut peereerlugu 100.000 koruunit. Isumaginninnerup iluani sullissisut akissarsiaasa kingumoortumik aaqqinneqarnerisa kingorna sullissisut ilaat taama pissarsipput. Atorfillit Kattuffiata sullissisut akissarsiaasa iluarsineqarnissaat piumasaralugu borgmesterimut saaffiginnereernerani tamanna pivoq.

Atorfillit Kattuffiata, AK-p, 2019-mi paasivaa; Avannaata Kommuniani isumaginninnerup iluani sullissisut SIK isumaqatigiissutaa malillugu akissariaqartinneqartut.

Piaartumillu AK, Nunatsinni kattuffinni kisiartaalluni isumaginninnermi sullisisunut isumaqatigiissuteqartuusoq, sullissisut akissarsiaasa aaqqivigineqarnissaat pillugu kommunimut saaffiginnissuteqarpoq.

Qaammatit arlallit AK kommunili oqaloqatigiittareersut maanna sullissisut pineqartut isumaginninnermi siunnersortit sullissisullu isumaqatigiissutaannut nuunneqarput. Kinguneranik sullissisut akissarsiaat kingumoortumik aaqqiivigineqarput; sullissisut ilaat akileraareerlutik 100.000 koruunit angullugit pissarsillutik. Tassami qaammammut akissarsiat iluarsiissutaat 6-7.000 koruunit missaanni naleqarput.

Tamanna AK-p siulittaasuata nuannaarutigaa.

– Sullissisut eqqortumik akissarsiaqalernerat isumaqaqaaq. Tunngaviusumik akissarsiaat pitsaanerulerput, pension pitsaaneruvoq, akiliunneqarluni angalanissamut qinnuteqarsinnaalerput kiisalu sullissisutut pisinnaatitaaffitik atorsinnaanngorlugit – minnerunngitsumillu PFA aqqutigalugu sillimmatinik pilerinartunik aamma peqalerlutik, Dina Olsen oqarpoq.

Kommunit suliami matumani suleqatikkuminarsimanera AK-p siulitaasuata nersualaagassatut isigaa.

– Avannaata Kommuniani bormesteri ajornartorsiut pillugu attavigigatsigu paasinnilluarpoq, suliallu naammasilertornissaanut kommunimit suliniapallattoqarluni. Taamaammat borgmesteri nersualaartariaqarpoq, atorfillit, taamatullu innuttaasut illersoramigit, Dina Olsen oqarpoq.

Isumaginninnerup iluani sullissisut eqqortumik akissarsiaqarnissaat pillugu sulineq uninnavianngikkallarpoq. Tassami kommunini sullissisut akissaataat AK-p ataavartumik misissugariniarpai, sullissisut eqqartumik akissarsiaqarnissaat qulakkeerumallugu.

– Kommunit sullisisunik SIK malillugu akissarsiaqartitsisarnerat ajoraluartumik takornartaanngilaq. Taamaattoqarneranut patsisaasoraarput; sulisitsisumut akikinnerusoq ajortorneqartarnera, Taamaammat kommunini sullissisutut atorfillit SIK malillugu akissarsiallit AK-mut saaffiginninnissaminnut tikilluaqqusaapput, Dina Olsen oqarpoq.

AK-p ilisimavaa; kommune ataaseq SIK isumaqatigiissutaa malillugu suli atorfinitsitsisartoq. AK-lli piffissami matumani kommune pineqartoq avammut nalunaarutiginianngikkallarpaa; ineriartuutaasumik attaveqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarneq pissutigalugu.

Sullissisut eqqunngitsumik isumaqatigiissummik tunngaveqarluni atorfeqartissallugit pissusissamisuunngilaq. Taamaattoqartillugumi sullissisut ilaatigut ikiorniakkamisullu aningaasaqarnikkut ilungersortigisarput, Dina Olsen oqarpoq, naggasiillunilu;

Taamaammat qularutigineqassanngilaq; AK-p sullissisut sorsuutigissammagit. Isumaginninnerup pitsaasuunissaa pingaaruteqarluinnarpoq, sullissisullu tamatumani pinngitsoorneqarsinnaanngillat.

Ilaasortat pisinnaatitaaffitik ilisimasaqarfiginerulerpaat – Tamanna siulittaasup nunaanaarutigaa

Atorfillit Kattuffiata ilaasortai ukiuni kingullerni pisinnaatitaaffimminnik ilisimasaqarnerulersimapput. 2018-imilu tamaanna aamma atuuppoq.

Ilaasortat atorfininnissamut isumaqatigiissutit atsiunnginnerini isornartoqarnersut misissoqqaassallugit pikkoriffiginerulerpaat. Ilaasortat kukkussutinik ujartuinissamut pikkorinnerulersimapput, soorlu isumaqatigiissutit kukkusut atorneqarsimappata kiisalu kukkusumik isumaqatigiissutip iluani inissiisoqarsimappat.

 

Amerlanerit sulisitsusutik peqatigalugit namminneq aaqqiissutissanik nassaarsinnaasarput, taamaattorli ilaasortarpaaluit AK-mut saaffiginnissuteqartarput, qanoq kukkussutit iluarsinissaannut siunnersoqqullutik, ilaannikkullu AK-p suliassat iluarsiniarlugit tigusariaqartarpai.

Ilaasortat atorfeqarnerminnut tunngasunik alaatsinaattorujussuusarputtaaq, soorlu malittarissassat naapertorlugit ullormusiaqarneq pisarneraat imaluunniit tapisiassat pisarnerlugit il.il. Tamakkulu peqqutaallutik Atorfillit Kattuffiat suliassaqalernerulersimavoq.

– Ulapittorujussuuvugut. Ingammik augustimi septembarimilu, kiisalu novembarimi decembarimilu ulapittaqaagut, taamaasinerani suliassat minnerusut amerlasuut, sukkasuumillu piareersinnaasut suliarisaratsigit.

 

Naak 2018-ip qiteqqunnerani sulisoq/siunnersuisoq nutaaq sulileraluartoq, allaanngilaq aatsaat taama ulapitsigisut, Dina Olsen oqaluttuarpoq, erseqqissaallunilu peqatigiiffiup suliassaqarnerulernera pitsaasutut nalilerlugu.

– Ilaasortatta atorfeqarnerminnut tunngasunik eqqummaarinnerulersimanerannut ersiutaasoq erseqqissarpaa.

AK-p maannamiit ilaasortat stressimik eqqugaasimasut nalunaarsortalerniarpaat

2018-imi Atorfillit Kattuffiata ilaasortat amerlasuut stressi pissutigalugu ullut 14-it sinnerlugit sulisinnaajunnaartartut naammattoortarpai.

Stressimik eqqugaasimasut amerlassusii peqatigiiffiup ilisimanngilai. Taamaammat Atorfillit Kattuffiata 2019-imi ilaasortat stressimik eqqugaasut nalunaarsorlugillu immikkoortitertalerniarpai.

Stress tassaavoq nappaat imaannaangitsoq assigiinngitsunillu peqquteqarsinnaasoq. Stressip pilerneranut pissutsit assigiinngitsut peqqutaasinnaapput, Ilaatigut suliassat amerlavallaarsinnaapput, suliffimmi isumannaallisaanikkut pissutsit pitsaanngitsuusinnaapput, aqutsineq pitsaanngitsuusinnaavoq, inuup nammineq atugarisai imaluunnit taakkartukkat pineqartut arlallit akuleruteqqasinnaallutik.

 

Atorfillit Kattuffiata stressimik eqqugaasunik nalunaarsuisalernissaa, ilaasortat pitsaanerusumik siunnersornissaannut sakkussaqarniarnermik peqquteqarpoq, kiisalu sulisitsisut peqatigalugit pitsaasunik iliuuseqarsinnaanissamut ujartunermut, il.il. Ataavartumik stressiinnartoqalinnginnissaq pinaveersaartinniarlugu.

Ilaasortanik stressilersimasunik nalunaarsuinermi aammattaaq takutissinnaalissavaa, sumi qanoq, sumillu peqquteqartumik stressilertoqartarnersoq. Taamaasilluni Atorfillit Kattuffiat pitsaaliornissamut sulilluarnerulersinnaassaaq, pitsaanerusumik siunnersuisinnaalerlunilu kiisalu ilaasortat stresseqarnerup kingorna ingerlalluarnissaat qulakkeersinaallugu.

Eqqartuussissuserisunut aningaasartuutit qaffangaatsiarput

2018-p ingerlanerani AK-mi ilaasortat akornanni, inunnut tunngasunik suliassaqangaatsiartarsimanera malunnarluarpoq.

Atorfimmut tunngasunik oqaloqateqartarnerit, tunngavissaqanngitsumik atorfeqarnermut kinguneqartitsinerit, soraarsitsinerit assigisaallu, kiisalu soraarnissamut isumaqatigiissutit aammalu suliat tunngavimmikkut pingaarutillit. Suliassanilu amerlasuuni Atorfillit Kattuffiat aalingertarsimavoq eqqartuussissuserisunut akiliillutik suliassanngortitsisarniarlutik, ilaasortat pitsaanerpaamik kiffartuunneqarnissaat qulakkeerniarlugu.

 

2018-imi Atorfillit Kattuffiat eqqartuussissuserisunut 1,5 mio. kroner atorsimavaat, ilaasortat ikiorserneqarnissaannut. Ukiup siulianut naleqqiullugu pingasoriaammik annertunerusumik, taamani 500.000 kroner atorsimammata.

– Suliassat ataasiakkaarlugit isigisarpagut, eqqartuussissuserisunullu suliassanngortissanerlugit nalilersortarlugit. Suliassat ilaat nammineq suliarisarpagut, ilaalli eqqartuussissuserisunut suliassanngortittarpagut.

– Ilaasortanut sullissinermi, millionit aappaata affaa, eqqartuussissuserisunut atortariaqartarsimanerata ersersippaa, ilungersunartunik suliassaqartarsimasoq, AK-lu naliliisariaqartarsimalluni eqqartuussissuserisut atortariaqarlugit, ilaasortat sullinneqarnerini ajunnginnerpaamik angusaqarnissaq qulakkeerniarlugu, taamatut oqaaseqarpoq Dina Olsen.

 

Dina Olsen naliliivortaaq eqqartuussissuserisunut, ukiup ataasiinnaap ingerlanerani aningaasartuutit pingasoriaatinngorsimanerisa takutiinnara, AK-mi ilaasortat tunngavissaqanngitsumik atorfeqarnermut kinguneqartitsinerit amerlavallaarsimasut.

– Suliassani amerlasuuni, suliassat nammineq suliaralugit aallartittarpagut, sulisitsisulli tunngavissaqanngitsumik atorfeqarnermut kinguneqartitsineq aaliangiussimaannartaraat takussaajuartarpoq, naak suliamut tunngatillugu uagut tunngavilersuillutalu uppernarsaasinnaagaluartugut taamatut aaliangiussineq tunngavissaqanngitsoq. Taamaasinermi amerlasuutigut eqqartuussissuserisutsinnut ikiortissarsiortarpugut.

 

1,5 mio. kroner annertorpalussinnaagaluartut, AK-p siulittaasua isumaqarpoq aningaasat atorluarneqartartut, ilaasortammi ataasiakkaat suli annermik aningaasatigut utertitsiffigineqartarmat, soorlu taarsiiffigitinnerit, ajunngitsorsiassat, soraarnermi isumaqatigiissusiornikkut ajunngitsorsiassanik pissarsinerit, kiisalu atorfeqarnermi pissutsinik pitsaanernik eqqortuunerusunillu angusaqarnerit.

– Asuliinnaq eqqartuussissuserisunut suliassiissutissiisanngilagut. Soorlu eqqaareerneqartoq, suliassat ataasiakkaat nalilersortarpagut, ajugaanissarpullu qulakkeersinnaasorigaangatsigu aatsaat eqqartuussissuserisunut ingerlateqqittarpagut, Dina Olsen naggasiivoq.