AK-miut quliugaangata ataaseq killissamik qaangiiffigitittartoq

Atorfillit Kattuffiata ilaasortat akornanni apeqqutinut immersuiffissaq atorlugu misissunineq naammasseqqammerpaa. Ilaasortat 1300 akornanni 439-it akissuteqarsimapput. Akissuteqartut 10 %-iisa kissaatiginngisamik atoqatigiinniarpalaartumik qaninniarfigitinneq misigisimavaat. Ajornartorsiutip pinaveersaarnissaa suliniutigisariaqarpoq, kikkullu tamarmik akisussaaffimmik tigusisariaqartut, Atorfillit Kattuffiata Siulittaasua, Dina Olsen, isumaqarpoq

”Nulia allaffitsinni pisortaavoq. Ornippara oqarfigalugulu immikkoortortaqarfimmi tassani sulisinnaajunnaarlunga. Oqaatiginngilarali uiata qanoq pisimaneraanga, kanngusukkama, qanorlu iliornissara nalulerlugu” ilaasortoq ataaseq allappoq.

”Pineqartoq arnanik atisaqanngingajattunik mobil-iminiit assinik takutitsisarpoq, suleqatinilu assinik paarlaaqatigiittarlutik. Pineqartoq instagrammimi facebookimilu assinik nassaarisaminik takutitsisarpoq, uffa nammineerluni attaveqaatini taakkunani profil-eqarani”, ilaasortaq alla allappoq.

”Nalikkaakkut attortippunga, suleqatima inimiinnginnerani”, pingajua allappoq.

Tassa taakkuupput misissuinermut tunngatillugu ilaasortat oqaaseqaatigisimasaasa ilaat.

Misissuinerup inerneri

10 procentit, kinguuaassiutitigut kissaatiginnisamik qaninnniarneqarsimanermut apeqqummut angerput, soorlu atoqatigiittarnermut tunngasunik apersortinneq, pinnguaatinik tiinganermut atortunik tuniniaaffigitinneq, atoqatigiinnermut tunngasunik oqaluttuutsinneq, timi pillugu oqaasertalersuiffigitinneq imaluunniit atoqatigiinnissamut kaammattortinneq. Tassalu apersorneqartut quliugaangata ataaseq killissamik qaangiiffigitittarsimavoq.

9 procentingajaat timitalerlugu kinguaassiutitigut qaninniarneqarsimapput. Tamannalu ajornartorsiutaavoq annertooq.

– Apersortittut qulit akornanni ataatsip kanngutsaatsuliorfigineqarnera, qulingiluallu akornanni ataatsip timikkut qaninniarneqarsimanerata, takutippaa qanoq ajornartorsiut annertutiginersoq, AK-p siulittaasua, Dina Olsen, oqarpoq.

Kinguuaasiutitigut qaninniarneqarsimasut akornanni 30 porcentiisa oqaatigaat; suleqammik killissamik qaangiiffigitissimallutik, 6 procentiisalu pisortaminnik killissamik qaangiiffigitissimallutik, 7 procentiisa sullitanit, 2,5 procentiisa innuttaasunit kiisalu 4 procentiisa suliffiup avataani suleqatinit.

Kinguaassiutitigut kissaatiginngisamik qaninniartut 44 procentii angutaasimapput, 9 procentingajaallu arnaallutik. Sinneri suiaassusermik taaserusussimanngillat.

Kikkut tamarmik akisussaaffimmik tigusisariaqarput

Kissaatiginngisamik qaninniarneqarsimasut 18 procentiisa oqaatigivaat pisup nalaani kingornalu arlaannilluunniit iliuuseqarsimanatik, 14 procentiisali taamatut iliortut ingerlaannaq uneqqusimavaat. 11 procentiisa pisup nalaani oqanngeriarlutik kingorna iliuuseqarsimapput. 16 procentiisa suleqatiminnut oqaluttuarivaat, 13 procentiisalu pisortaminnut apuuppaat. Taamaallaat 1,7 procentiisa peqatigiiffimminnut apuuppaat, procentilu ataaseq ataallugu sinniisuminnut apuullugu.

Pisup kingorna arlaannilluunniit iliuuseqarsimanngitsut, 10 procentii iliuuseqarsimanngillat, kanngutsaatsuliornermut uppernarsaatissaqannginnamik, 6,6 porcentiisalu nalulersimavaat sumut saaffiginnissallutik. 11,5 procentii iliuuseqanngillat, nammineq kanngutsaatsuliornermi pisuusutut pasineqaqinagamik, kiisalu 5 procentingajaat soraarsitaanissaminnut ernumagamik.

– Misissuinerup takutippaa; sulisitsisut uagullu kattuffittut, atorfilinnik aqqutissiuinermi pikkorinnerusariaqartugut, qanoq kanngutsaatsuliornerit suliarineqarnissaannut, aammalu qanoq pinngitsoortinneqarsinnaanerannnut, Dina Olsen oqarpoq nangillunilu;

– Piffissami aggersumi misissuineq sukumiinerusumik misissussavarput, sulisitsisunut ilaasortanullu ajornartorsiummik qaangiinissamut iliuusissamik innersuussilluta. Kikkut tamarmik akisussaaffimmik tiguseqataasariaqarput.

Misissuinissamut atortut Atorfillit Kaffuffiata atorsimasai, Inuit Pisinnaatitaaffiinut Instituttip sananikuuai.

Nutaarsiassat Innersuussat